Ihmemaa Oz: Esittelyssä Dorothy

Matildasta Dorothyksi

Aloitimme Ihmemaa Oz näytelmän harjoittelun syyskuun loppupuolella. Ensin oli improvisaatioita, leikkejä ja lukuhajoituksia, kunnes ohjaajamme Teija ilmoitti roolijaon. Olin aika yllättynyt, en nimittäin ollenkaan osannut odottaa saavani Dorthyn roolia. Yllätys oli kuitenkin positiivinen!

Pakko sanoa, että kerrankin ihanaa, kun ei tarvitse vaihtaa takana vaatteita tiuhaan tahtiin, haha! :D

Muutama viikko sitten otettiin jo mainoskuvia, että saadaan homma pyörimään mahdollisimman nopeasti. Oli hauskaa olla kuvattavana: "Jalka ylös!" "Vähän viistoon!" "Näytä siltä, että ojentaisit!" "Hiukan kameraan päin!" Tykkäsin todella paljon kampauksesta ja asusta (Kiitos tuotantotiimi!<3)

Vuorosanoja on Dorthylla kyllä paljon, joten niiden harjoittelu kannattaa aloittaa ajoissa ja vähitellen, ettei tule stressiä. Tämä on toinen kunnon vuosi, kun näyttelen teatterissa, joten muutosta on tullut paljon viime vuoteen verrattuna. Sen sijaan, että olisi useita eri roolihahmoja ja he esiintyisivät tietyn aikaa, on yksi näyteltävä hahmo. Yksi hahmo, mutta enemmän syventymistä ja vastuuta. Töitä pitää tietenkin tehdä, mutta kyllä tästä saakin niin paljon irti.

Uskon ja toivon, että roolin harjoitteleminen tuo lisää heittäytymiskykyä ja itsevarmuutta, jotka olisivat aivan ihania asioita.

Teatterista saa niin paljon hyvää: nimittäin se tunne, että saa esiintyä. Ihmiset katsovat juuri sinua ja sinä aikana kun esiinnyt, et ole oma itsesi, vaan saat keskittyä täysin uuteen ja kiinnostavaan maailmaan.

Teksti: Matilda Kurkela
Kuva: Johanna Stauffer

Kurkistus taustajoukkoihin

Ensi-iltana, kuten muinakin esityspäivinä, teatterilla tapahtuu paljon ja vauhdilla. Näyttelijät keskittyvät, lavasteita kootaan, rekvisiittaa laitetaan paikoilleen, joku korjaa roolivaatteen ratkennutta saumaa, valoja ja ääniä testataan. On jännittynyttä kihinää, ohjaaja pureskelee kynsiään ja näyttelijät kertaavat vuorosanojaan. Tämä kaikki tapahtuu näyttämöllä, näyttämön takana ja näyttelijöiden lämpiössä.
Mutta mitä tuolla ylhäällä tapahtuu? Mistä tämä ihana kahvin tuoksu tulee ja mistä kuuluu iloinen puheensorina? Tutustutaanpa hieman yleisölämpiöön.

Lämpiössä valmistaudutaan illan esitykseen

Teatterimme pyörittää itse lipunmyyntiä ja esityksen puoliajalla tapahtuvaa väliaikatarjoilua. Henkilökuntana toimii teatterimme oma väki. Aikuisten ryhmän esityksiä kahvittavat lapset ja nuoret sekä päinvastoin.

Kahvituksen hoitaa yleensä kaksi ihmistä. Myös esityksen valo- ja äänihenkilö, saattaa pystyä auttamaan, jos tarve vaatii. Kahvittajana olo on hauskaa ja helppoa! Tehtäviin kuuluu kahvin keitto, tuotteiden esillepano ja puoliajalla tuotteiden myynti. Usein jo ennen esitystä on mahdollisuus kahvin ostoon, jos jonkun kahvihammasta kolottaa kovasti!

Kahvio melkein valmiina asiakkaita varten

Kahvion henkilöt hoitavat myös ennen esityksiä tapahtuvan lipunmyynnin. Mahdolliset varaukset tai vapaaliput ovat noudettavissa lipunmyynnistä. Lipunmyynti aukeaa noin tuntia ennen esitystä ja sulkeutuu esityksen alkaessa. Pankkikorttikonetta teatterillamme ei toistaiseksi ole käytössä, joten kaikki maksu tapahtuu käteisellä. Kevätkaudeksi on kuitenkin hankinnassa maksupääte.

Lippujen lisäksi lipunmyynnistä saa ostaa myös esityksen käsiohjelmia. Käsiohjelmien maksu on vapaaehtoista ja hinta määräytyy omantunnon mukaan.

Joskus esityksiin saattaa olla hankala saada kahvittajia, joten jos koit ahaa-elämyksen ja kipinä iski sinuun, otamme mielellämme sinutkin työskentelemään kahvioomme ja lipunmyyntiimme! Helpoin tapa päästä mukaan toimintaan, on ottaa yhteyttä teatterijohtajaamme Teija Söderholmiin (puh.040 731 5964) tai sihteeriimme Emmi Hiivolaan (puh. 044 717 7070). Tähänkin kirjoitukseen voit jättää yhteystietosi, jolloin voimme ottaa yhteyttä sinuun. Kahvittajalla/lipunmyyjällä on mahdollisuus esityksen katsomiseen, muuten toiminta on täysin vapaaehtoista. :)

Toivottavasti näemme teatterissa!



Teksti: Lotta Vartiainen

Kuvat: Johanna Stauffer

Irti Minusta -kuvia

Kuvakavalkadi kiinnostuneille. Näyttämökokemusta ei tietenkään saa mahdutettua kaksiulotteisiin, äänettömiin ja tunnottomiin valokuviin, mutta maistiaisena se voi toimia. Tervetuloa!

Irti minusta: kurkistuksia katsomon puolelta -varaslähtö ennen ensi-iltaa

Viikko sitten kävin katsomassa Irti minusta- näytelmän läpimenoa. En tiennyt projektista muuta kuin sen, että teos on kolmen näyttelijän kokoonpanolla toteutettu. Istuin siis katsomossa täysin tietämättömänä siitä, millaiseen tunteiden seikkailuun olin juuri joutumassa.

Virpi Haataisen teksti on uskomattoman todellinen. Se syöksee katsojan suoraan kolmihenkisen Pajulan perheen arkeen. Näytelmä on vaikuttava kertomus perheestä, joka kamppailee vanhemman tyttären Nooran sairauden pyörteissä. Anoreksia leviää kuin virus tytön mielestä vähitellen koko talouteen ja syö Nooran kehon lisäksi myös perheen onnellisen arjen. Näytelmä ottaa myös kantaa ajankohtaisesti terveydenhuoltojärjestelmään. Se sai minut hereille siitä, kuinka tässä maassa potilaan pitää olla tarpeeksi sairas, jotta hän pääsee hoitoon.

Vaikka itse ei olisi kokenut näytelmän käsittelemää teemaa henkilökohtaisesti, on teema niin moniuloitteinen, että siihen pystyy samaistumaan, minkä sairauden kohdalla tahansa. On kyseessä sitten syömishäiriö, alkoholismi tai masennus, sairaus muuttaa elämää. Se, miten mustan keskeltä löytää pois, voi tuntua ylitsepääsemättömältä.

Tämä näytelmä antaa toivoa ja tukea meille kaikille, taustoistamme ja tilanteistamme huolimatta.

Teija Söderholm, Emmi Hiivola ja Emilia Söderholm tekevät Haataisen tekstille kunniaa. Teos on raikkaan seesteinen tulkinta aiheesta ja antaa katsojalle kuin katsojalle upean teatterikokemuksen.

Minä nauroin, minä hämmästyin, minä ihastuin ja minä itkin.

Suosittelen, menkää tekin ja katsokaa miten käy.

 - Liina

Ps. Rakastuin Katriina Honkasen ja Ilkka Tenhusen musiikkiin. AH!